Juhlahumua

Aika on mennyt kaikenmoisia juhlia suunnitellessa ja järkkäillessä. Juhlien suunnittelu on minusta ihanaa, järjestely ei niinkään... Lisäksi ihana uusi ystävänä tietokone otti itseensä jonkin haittaohjelman ja lakkasi toimimasta, joten netti addiktiota on pystynyt tähän asti hoivaamaan ainoastaan puhelimen nettiyhteydellä. Tänään sitten Mies nerokkaana olentona keksi laittaa meidän mokkulan vanhaan (ja hitaaseen) kannettavaan, joten pitihän sitä heti päästä blogia päivittämään.

Päällimmäisenä mielessä on ollut tietenkin pikkuisen miehen omat juhlat eli ristiäiset, joita juhlitaan sunnuntaina. Taustalla taas mielessä pyörii pikkuhiljaa naimisiinmeno ja hääjuhla, ihan oma tällä kertaa (kaksi kertaa olen saanut nauttia kaason roolista nimittäin). Kihloihin mentiin 22.12.2006, että on näiden häiden ajankohtaa jo muutama sukulainen ehtinyt kysäistäkin. No nyt ne häät sitten on tulossa, ensi kesänä.

Vaikkei mitään kauhean uskonnollisia ollakaan, on meille ollut tärkeää, että jokainen lapsi kastetaan virallisesti. Meille tuo kastejuhla ei ole merkitykseltään ihan kirkon oppien mukainen: "lapsen liittäminen kirkon yhteyteen jne", vaan enemmänkin lapsen nimen antaminen juhlavasti ja perinteitä kunnioittaen. Enemmänkin meidän kastejuhlassa lapsi otetaan suvun jäseneksi, kristilliset tavat ja siunaukset tulee sitten siinä sivussa ja kummit bonuksena. :)

Kuten jokaiset ristiäiset meillä, myös näistä tulee isohkot... no joo, isot. Nelisenkymmentä vierasta on kutsuttu. Tarkoitus on joka kerta ollut kutsua kaikkein lähimmät sukulaiset, ja aina se vieraslista vaan venyy ja venyy kun kaikki etenkin Miehen puolelta on niin läheisiä, ja kaikkien kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä. Vuosien aikana sukukin on kasvanut. Kaikilla nuoremmilla sukulaisilla alkaa olla vähintään se yksi ipana, ahkerimmilla kolme, joten sekin tuota vierasmäärää lisää.

Suunnittelut on joka tapauksessa nyt suunniteltu ja se oikea järjesteleminen työn alla…  Kutsujen askartelu oli se kaikkein hauskin vaihe. Nyt olen päässyt niihin ärsyttävämpiin, eli paikkojen järjestelemiseen, siivoamiseen ja leipomiseen. Hormonitoiminta alkaa hiipua, joten siivoaminen ei ole enää niin vimmaista kuin viime kuussa. Pikkutarkkaa touhua se on kylläkin edelleen, mutta Mieskin sai jopa osallistua imurointiin.

Paikkojen järjestely taas puolestaan on kivaa, mutta minulle tulee siitä aina mieleen, mitä huonekaluja olisi kiva hankkia, ja paikkoihin kertyneet rojut alkaa ärsyttää, joten sekin aiheuttaa pientä turhautumisen tunnetta. Onneksi järjestelemisen yhteydessä tulee heitettyä pois kaikkea joutavaa (ei tosin välttämättä muiden mielestä) ja samalla saa hyviä ideoita siitä millaisia säilytysratkaisuja voisi hommata..

Leipomisesta tykkään myös, mutta juhliin leipomisesta tulee aina paineita, leipomusten täytyy onnistua hyvin tai mieluummin vielä paremmin. Joten leipomisestakin tulee vähän ärsyttävää.

No, hyvällä mallilla ollaan. Olen siivonnut tänään koko päivän. Oikeastaan olen siivonnut koko viikon, koska aloitin vaivihkaisen järjestelytoiminnan jo alkuviikosta. Kyllä sitä kaikenmoista rojua olikin kertynyt nurkkiin varastoon vietäväksi. Lainasin myös äidiltäni ostos tv:n ihmee,n H2o-mopin ja testasin sitä mm. mattojen höyrytykseen. Tämän kokeilun perusteella en suosittele ostamaan.

Leipomisen aloitin jo aikoja sitten koekakun leipomisen merkeissä. En tosin ollut kakkuun tyytyväinen, joten muutin suunnitelmia. Ei lainkaan täytekakkua näihin pirskeisiin, vaan juhlava juustokakku saa nyt riittää. Kyllästyttää nimittäin tuo täytekakkuhomma niin totaalisesti. Miehen äiti ja täti leipovat karjalan piirakoita ja pikkuleipiä, ja tekevät vielä salaatin. Miehen täti lupasi myös tehdä toisen kuivakakun. Hän oli leiponut meille rotinoiksi ihanaa kesäkurpitsa- pähkinä maustekakkua joka jäi minun mieleen kummittelemaan. Toivoin tätä siis myös näihin juhliin, kun se oli niiiiin hyvää. Itse tein chilisuklaakakkua ja huomenna on tarkoitus ahkeroida kaksi erilaista suolaista piirasta, juustokakku, joka on kyllä enemmänkin rahkakakku, ja vielä ihanan makeat bébe-leivokset.
Siinäpä sitä hommaa vielä riittää.

Häiden suhteen ollaan Miehen kanssa tehty pientä järjestelyä ja ajatustyötä koko kesä. Kirkko on varattu, kaasot ja bestmanit kysytty. Juhlapaikka on vielä ensi viikkoon saakka auki, sitten saan varmistuksen siitäkin. Sitten pääseekin järjestelyitä miettimään tarkemmin. Ihanasti kuitenkin nämäkin asiat pyörii pikkuisen mielessä koko ajan. Mutta näistä aiheista lisää höpötystä joku  toinen kerta.