Varoitus: Sisältää TAAS valitusta ja odotuspaasausta.
On taas ollut niin monta hyvää, lähes kivutonta ja toimintakykyistä päivää, että meinasin jo kuvitella olevani työkykyinen.
HAH! Turha luulo.
Tänään on taas ollut niin vaivaista, niin vaivaista. Supistuksia on tullut pitkin päivää, koko lantiota jomottaa ja selkää särkee, ja kaiken kruunaa uskomattoman huono olo joka tulee kun supistaa. Selällään ei ole hyvä olla, istuallaan ei ole hyvä olla. Seisaallaan ei varsinkaan ole hyvä olla.
Kävin siellä äitipolilla näitten vaivojeni takia jo silloin toukokuun puolella. Kaikki oli hyvin vauvalla, joka oli kasvanut niin kuin pitääkin. Supistelu ei edelleenkään ollut tehnyt kauheata hallaa kohdunkaulaan, sentin oli lyhentynyt edellisestä mittauksesta ja hematooma oli ennallaan (kolmisen senttiä mustaa mökkyä ultramasiinan ruudulla).
Lääkärin mukaan on hyvin epätodennäköistä, että vauva syntyisi etuajassa. Hmm... Millähän kuudennella aistilla senkin voi ennustaa? Jäin siis taas sairaslomalla, nyt ainakin heinäkuun alkuun saakka, sitten katsotaan taas tilannetta uudestaan. En kyllä todellakaan koe olevani työkykyinen. Ehkä olen laiska, ehkä hysteerinen. Ehkä olen oikeassa kun olen huolissani vauvastani. Ei tämä ole niin yksinkertaista. Miksikähän on silti niin huono omatunto kun "lorvailen" kotona?
No, se siitä valittamisesta tällä erää.
Näitä tunnelmia odotellessa...
 | ||
| Pikku-ukko 15.5.2007 (la 18.5.2007) |
 |
| Pikku kakkosella oli kiire joulunviettoon, tonttu-ukko syntyi 25.12.2010 (la 4.1.2011) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Herättikö kirjoitukseni ajatuksia tai haluatko sanoa jotain muuta? Jätä kommentti!