Minä haluaisin vaan vähän puuhastella!!!

Mutta aina joku sabotoi tai estää... :(

Pitäisi koluta vaatehuone ja varasto; katsoa kirpparille ja vaatekeräykseen vietävät sekä roskikseen joutavat kamppeet. No vaatehuone odottaa vielä, oli pakko laittaa N nukkumaan ja mennä samalla I:n kanssa ulos. Sainpa loisto idean, varaston tsekkaushan onnistuu samalla kun ollaan I:n kanssa ulkona, jee! Autotalliakin sain järjesteltyä viimeksi samalla kun ulkoiltiin.

Paskat... I malttoi puuhastella minun kanssa varastossa ja ulkona kuulo/näköetäisyydellä ehkä 15 minuuttia... Sitten se otti oman kolansa ja lähti etupihalle lumitöihin... No sainpahan ainakin raahattua vaatekasseja ja yhden laatikon sisälle läpikäytäväksi.

Pitäisi pakata ensimmäiset maalle varastoon joutavat kamat. Tällä hommalla ei ole vielä kiire, mutta olisi fiksua tehdä samalla kun muutenkin lonii tavaroita...

Tekisi mieli siivoilla vähän siellä ja täällä, putsata enimmät sormenjäljet ovista jne., raivailla ylimääräiset romppeet piiloon ja sen sellaista. Ensimmäiset asunnon katsojat tulevat nimittäin jo maanantaina! :) Pääsin hyvään alkuun siivouksessa keittiossä... Kerkesin lounasta kokatessa jynssätä hellan, liesituulettimen ja parit pöytätasot, myöhemmin kun oli tarkoitus jatkaa, menikin N:llä hermot enkä jaksanut enää luututa yhdellä kädellä, toisella käsivarrella liki kahdeksan kilon vastus... Eikä N muutenkaan tykännyt koko hommasta.

Ja juuri nyt I levittää lattialle varastosta tuodun kassin sisältöä... Ihanaa.

Olisi kiva paistaa lanttu- ja porkkanalaatikot ja ehkä piirakoitakin jouluksi. Saahan niitä kaupastakin, mutta itse tehdyt ois niin paljon parempia.
Leipominenkin olisi kivaa... Jotain kahvileipää, nam, nam... :)

Joululahjatkin on vielä paketoimatta ja niitä pitäisi pikkuhiljaa viedä saajilleen. Yritys oli hyvä ottaa pojat mukaan paketoimaan. E yritti oikeasti auttaa ja kihisi innosta kun puhuttiin että paketit on yllätyksiä. I taas alkoi repiä paperia rullasta ja heitellä tavaroita... N alkoi itkeä. Hyvin sujui. No ainakin lahjat on hankittu.

Kaikista muista kotitöistä puhumattakaan. Ja se neulominen! Joululahjaksi aiottu sukkapari on puolessa välissä, eli toinen valmistui, toista en ole ehtinyt aloittaa...

Mikähän siinäkin on, että kun jotain yrittää tehdä, N ei koskaan nuku kun korkeintaan puoli tuntia ja I keksii kaikki temput saadakseen huomiota. Itsellä on välillä melkein sellanen psyykkinen ahdistus ja tekemisen tuska kun mitään ei saa tehtyä loppuun asti. E sairastui vielä laryngiittiin ja oli keskiviikkona tosi kipeä. Piti ihan päivystyksessä käyttää iltapäivällä ja illalla. Nyt alkaa olo olla muuten ok, mutta viime yönä nousi vielä kuumetta, kurkku on kipeä, eikä miehestä lähde oikein ääntä.

No, jospa se tästä. Nyt ruoanlaittoon pikkuapureitten kera...

---

Vaikka tästä voisi rivien välistä saada sellaisen käsityksen, että täällä on kauhea stressi, niin ei toki.

Joulujutut onnistuu ilman leipomisia ym., mahdolliset ostajat ostaa kämpän jos niitä oikeasti kiinnostaa, olipahan sormenjälkiä tahi ei, ja tavarat ehtii kyllä järjestellä vaikka muuton jälkeenkin jos ei muuten pysty.

Minua vaan ärsyttää kun tykkään hösätä ja touhuta ja haluaisin siistin kodin ihan periaatteesta kun tulee vento vieraita ihmisiä pällistelemään... Aika vaan on rajallista ja minua on vain yksi.