Nyt aletaan olla siinä pisteessä, että väsymys alkaa muuttua osaksi persoonallisuutta. Ei hyvä. Tartteis ehkä vähän nukkua.
No ehkä jo ensi kuussa...?
Väsymyksen johdosta yksi aamu nukutti liian hyvin. Isot pojat nousi kuuden ja seitsemän välillä. N oli heräillyt koko yönä kahden tunnin välein ja aamupuolella nukuttiin tunnin pätkissä. Nenä on pienellä ollut jo monta yötä ihan tukossa, niistäminen ei oikein auta kun nenästä ei tule mitään. Kun pojat meni katsomaan aamuohjelmia jäin hetkeksi N:n kanssa köllöttämään ja imettämään. Nukahdin. Seuraus: I oli kiivennyt E:n sänkyyn. Piirtänyt mustalla tussilla kirjastonkirjaan, käsiinsä ja vähän seinäänkin. Onneksi se ei pudonnut sängystä. En kuullut risaustakaan tästä operaatiosta.
Ajatus katkeilee, kotityöt seisoo kun pakko lähteä ulos aina kun mahdollista ettei tarvitsisi koko ajan komentaa poikia, ja sitten menettää hermoja kun ne ei tottele. Hermot on nimittäin vähän kireällä.
Olen koittanut tällä viikolla lähes joka päivä nukkua päiväunet, ei vaan meinaa ehtiä. Aina on muuta puuhaa tai menoa jonnekin. Tiistaina oli luksuspäivä, hammaslääkäri ja jälkitarkastus samana päivänä, jee. Ei tullut nukuttua ei.
Eilen onnistuin nukkumaan 15 minuuttia. Kun sain I:n nukkumaan, N heräsi. Kun yritin lepäillä N:n kanssa, E:llä on koko ajan jotain asiaa vaikka oli lupa pelata Wii:tä. Ja kun lopulta tuli hetkeksi rauha ja hiljaisuus, ja nukahdin - I heräsi päiväuniltaan.
Tehtiin kokeilu yöunien rauhoittamiseksi. Annoin N:lle korviketta, jos se vaikka nukkuisi vähän pidemmän pätkän. Ei mitään vaikutusta, eikä tuo ressukka osannut edes kunnolla juoda pullosta. Ei tarvitse kokeilla uudestaan.
No toimintakyky on onneksi jonkinmoinen, mutta kylläpä olisi ihana nukkua vaikka edes neljä tuntia yhteen pötköön. Lisätään haavelistalle.
On meillä kaikesta huolimatta ihan kivoja päiviä, ja jostain sitä virtaa vaan riittää. Ollaan käyty kyläilemässä ja leikkipuistossa ystävien kanssa, pojat oli alkuviikosta sukulaisten luona risusavotassa ja kaupassakin on onnistuttu käymään ilman katastrofia.
Mutta pakko myöntää, että odotan sitä hetkeä kun väsynyt ärripurri Mies tulee töistä kotiin ja voi paasata sille koko päivän sisällön, ja luopua hetkeksi ainoan aikuisen vastuuvuorosta. Heti helpottaa. Ja viikonloppuna on tiedossa kyläilyä ja samalla ystävien ja sukulaisten näkemistä.
Ei haittaa vaikka vähän väsyttääkin.
Mutta nyt... I laittaa saunan uuniin puita, joten...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Herättikö kirjoitukseni ajatuksia tai haluatko sanoa jotain muuta? Jätä kommentti!