17. huhtikuuta 2014
Aamuvuorossa oli aikamoinen kiire. Painoin aika lailla täysillä töitä ihan viime minuutille saakka, sitten oli pakko sanoa, että mentävä on, vaikka ehkä olisi vielä pari juttua pitänyt tehdä... Pirun hoitajan omatunto!!!
Ajoin sitten noin 50 km kotikuntaan hakemaan poikia hoidosta. Pikkupojilla oli ensimmäinen pitkä päivä uudessa hoitopaikassa, jossa he ovat siis nyt olleet yhteensä kaksi viikkoa. Hyvin oli mennyt ja reippaat miehet oli vastassa hoitotädin kanssa. Autossa I havaitsi huonosti piilotetun Kismet-levyn, joten siirrettiin vähän nälkää ja kiukkua suklaan avulla. Kello oli nimittäin jo yli neljä ja matkaa kotiin laittamaan ruokaa vielä reilun viidentoista minuutin verran (plus E:n haku, joka oli mennyt eskarin jälkeen naapuriin hoitoon...). Huono äiti, mutta vältettiin näin ehkä pahin rähinä...
Kotona ei tietenkään ollut mitään valmista sapuskaa, joten ei muuta kun kehittelemään ruokaa siitä mitä sattui löytymään... Tällä kertaa paistettuja kananmunia ja nakkeja. Salaatinkin tekaisin sillä aikaa kun pojat veti nakkeja naamaansa, vaan eihän ne sitä enää halunneet syödä... Jäi minulle enemmän. :)
Ruoan jälkeen soittelikin anoppi ja kyseli vanhinta lapsukaista leikkimään serkkupojan kanssa, joka oli mummolassa kyläilemässä. Hakijat sitten tuli ja sinne hävisi yksi lapsukainen.
Isännän kotiuduttua jätettiin äN iskän kanssa ajamaan traktoreilla ja pikku-autoilla. Saunapuiden haun jälkeen tallusteltiin iltatallin tekoon. I halusi kantaa hevosten porkkanat. Ihailtavan innokas pieni talliapulainen. <3
Tallilla siivottiin karsinat ja laitettiin hevosille iltaruoat valmiiksi. Ii auttoi heinien laitossa; toinen heinätalikko on mallia "katkennut keskeltä", joten se on juuri sopiva tallipojan käteen ja aika vauhdikkaasti se sujuikin kun ei kamerakaan meinannut mukaan ehtiä. Otettiin hevoset sisään ja I odotti hienosti vähän syrjemmällä ettei jää jalkoihin. Ihan huippua kun nämä hommat onnistuu näinkin hyvin lapsen kanssa. Pieni jännitys on nimittäin aina hevosia käsitellessä kun nämä pikku-ihmiset pyörii lähistöllä.
Hali käveli kiltisti omaan karsinaan, mutta Tytin kanssa otettiin sisälle tulo kolme kertaa. Tammalle ei jostain syystä oikein mennyt jakeluun, että talliin ei töytäillä juoksujalkaa, eikä ihmisten päälle voi kävellä... Kolmas kerta toden sanoi ja sitte löytyi jo tammalta malttia.
Kotiin mennessä tuntui jo savun haju nenään ja niinhän siellä oli lämmin sauna odottamassa, ihanaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Herättikö kirjoitukseni ajatuksia tai haluatko sanoa jotain muuta? Jätä kommentti!