torstai 9. tammikuuta 2014

Eräänä tammikuisena päivänä...

...tylsistyttiin pihan loskaan ja lätäköihin. Voi kun olisi edes lunta!

No aina voi käyttää aikaa seikkailuun...






Tuossa paikassa - puron solinassa ja metsän siimekseen menemisessä on jotain taianomaista. Ja pienet pojat nauttivat!

Siinä, että saa ihmetellä puron solinaa, sorkkia puroa kepillä, pudottaa virran vietäväksi lehtiä ja oksia, kiipeillä kivillä ja astua pehmeään sammaleeseen tai kaatua mahalleen puolukanvarpujen joukkoon... siinä on lapselle monta aika ihmeellistä asiaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Herättikö kirjoitukseni ajatuksia tai haluatko sanoa jotain muuta? Jätä kommentti!